Heipsan! Mulla alkoi vihdoinkin talviloma ja ei olisi voinut parempaan saumaan tämä pieni hengähdystauko sattua. On ollut aikaa laittaa kotia, siivota sekä tänään pääsin pitkästä aikaa myös aamuvuoroon. Duunissa multa kyseltiin sen verran monta kertaa kuulumisia, että ajattelin tulla päivittämään tämän hetkisiä fiiliksiä myös tänne blogin puolelle! :) Paljon on tapahtunut kaikkea kivaa ja oon ollut tosi onnellinen, mutta kaikella on kääntöpuolensa ja eiköhän niitä huonojakin uutisia kuule juuri silloin kun tuntuu, että kaikki on hyvin...


Mulla oli eilen silmälääkäri aika Meilahdessa, jossa vierähti lähes viisi tuntia. Onneksi mies oli mukana, koska seuraa ja tukea tarvitsi. Mulla on ollut jännä vika toisessa silmässä jo jonkin aikaa ja se on vain pahentunut ajan myötä. Kun käännän päätä oikealle, "lopettaa" oikea silmä toimimisen ja nään kaiken kahtena. Silmä myös sojottaa ties minne. Välillä sama ongelma on pää suoranakin ja näen hieman huonosti. Tästä syystä mulla on aina pää vinossa vasemmalle.
Tätä alettiin tutkimaan viime syksynä, jolloin ei vielä kunnolla selvinnyt mitään. Puhuttiin vain jostain aivohermon halvauksesta. Eilen sitten selvisi vähän liiankin paljon, tai oikeastaan selvisi mitä tulee tapahtumaan jatkossa. Mulla epäillään jotain silmälihaksen heikkoutta, ei siis totaalista halvausta. Aluksi pidän laseissa aina välillä erillistä linssiä, missä menee viivoja. Linssin pitäisi auttaa pään asennon suoristamisessa, mutta toistaiseksi linssi on vain haitannut. Näen ne viivat, näen myös sateenkaaren värejä sekä valoheijastuksia. Niskaan sattuu, koska päätä on pidettävä suorassa jos haluan nähdä. Mutta niin, linssi on se mistä aloitetaan. Seuraavaksi magneettikuvaukseen, varmistamaan, ettei kyse ole mistään vakavammasta. Tää mun vika on kuulemma sen verran erikoinen, että parempi tehdä magneettitutkimus. Sen jälkeen sitten leikkaukseen, toivottavasti siis silmäleikkaukseen eikä johonkin muuhun... Kuulemma ihan rutiinitoimenpide, mutta mua pelottaa aivan helvetisti. Pelkään sitä, jossei se onnistukaan. Pinnallista kyllä, mutta pelkään miltä näytän sen jälkeen. Silmä on kuulemma punainen useita kuukausia, hetkeksi saan ehkä mustan silmät. Mun itsetunto on muutenkin vähän mitä on, joten pelkään jo valmiiksi miten leikkaus vaikuttaa siihen. Tietenkin pelkään myös, että magneettikuvauksessa päästä löytyykin jotain vakavampaa. Ja pelkään myös miten sairaalassa ravaaminen ja noin kahden viikon sairausloma tulee vaikuttamaan kouluun...Mutta onneksi tämä otetaan vihdoinkin vakavasti ja jotain voi tehdä. Mulla on ihanat tukijoukot, jotka tsemppaavat mua. Kiitos teille ♥ Halusin jakaa tämän tiedon myös teille heti, ettei postaustahdin vaihtelut tai varsinkin omien kuvien katoaminen hetkeksi ihmetytä. Leikkauksen ajankohtaa en vielä tiedä, mutta tästä lisää varmasti myöhemmin. Toivottavasti tästä tajusi edes jotain, en osaa selittää edes itselleni kunnolla mikä on vikana


Sitten positiivisempiin aiheisiin :) Koti on nyt sisustettu ja ihan muutama juttu enää puuttuu. Oon napsinut jo vähän kuvia Ikean ostoksista ja ajattelin tehdä niistä jotain pientä postausta ja myöhemmin ehkä esitellä kotia paremmin :) Tuntuu kyllä älyttömän hyvältä, että ollaan saatu yhdessä aikaseksi näin viihtyisä koti! Ikeassa ei tullut muuten edes mitään sanaharkkaa vaan saatiin kaikki hyvin valittua ja oltiin nopeasti valmiita. Huonekalujen kokoaminenkin meni hyvin ja ikeadraamalta vältyttiin :D
Viime viikolla tuli myös nähtyä kavereita. Olin töissä samaan aikaa Pian kanssa ja tuntui siltä kuin oltaisiin tehty aikamatka viime syksyyn. Olin myös pitkästä aikaa yötä porukoilla ja vaikka siellä onkin asunut kaksikymmentä vuotta elämästään, tuntui oudolta nukkua vanhassa sängyssä.
Viikko sitten meidän kaveripariskunnalle syntyi myös tyttö, jota käytiin katsomassa ihan sairaalassakin ja myöhemmin viikolla kotona. Niin pieni ja suloinen tuhisija ♥ Käytiin myös moikkaamassa Fiiaa kahvittelun merkeissä. Ihanaa miten hyvin miehen kaverit ovat ottaneet mut vastaan :) Siitä päästäänkin siihen, että oon viihtynyt Nummelassa tosi hyvin. Tätä udeltiin töissä ja voin sanoa, että Nummela tuntuu tosi kotoisalta - sopivan pieneltä paikkakunnalta, mutta silti sopivan isolta paikalta. Nurmijärvi on aina mulle tärkeä paikka, mutta täällä on koti ♥
Koulu on mennyt ihan mukavasti. Välillä on vähän liiankin tylsää ja helppoa, välillä tekisi mieli itkeä kun ei vaan tajua ja kokeista pitäisi päästä läpi. En ole vieläkään ihan varma olenko oikealla alalla, mutta koko ajan pidän enemmän koulusta. Tällä hetkellä odotan vain työssäoppimista ja sitä, että pääsee taas seisomaan :D Istuminen ei sovi mulle yhtään ja tuon silmävamman ja pään vinossa pitämisen takia mun niskat ja selkä on koko ajan aika paskana. Istuminen ja koneella näpyttely ei auta asiassa yhtään, mutta onneksi sain nyt kunnon lääkkeet selkäkipuihin
Kaiken kaikkiaan asiat ovat siis hyvin ja mulle kuuluu hyvää - mulla on ihania ihmisiä elämässä, katto pään päällä ja ihana koti, työ- sekä opiskelupaikka. Vastapainoksi mua pelottaa tosi paljon ja muhun sattuu, mutta näiden hyvien asioiden avulla koitan pysyä positiivisena ja voin sanoa olevani onnellinen ♥
Palaillaan,
♥:llä Jasu