maanantai 28. syyskuuta 2015

Tukkajuttuja

Heippa! Oon jo parissa aiemmassa postauksessa puhunut mun hiusoperaatiosta ja nyt olisi luvassa vähän kattavampaa postausta ihan vain hiuksiin liittyen. Mulle hiukset ovat yksi keskeisin osa ulkonäössä ja se juttu mikä aiheuttaa eniten päänvaivaa laittautumisessa. Voisi ihan sanoa, että hiukset aiheuttavat välillä harmaita hiuksia, hah! Mulla on ollut mustat hiukset ties jo kuinka monta vuotta, välillä mukana on ollut myös jotain shokkivärejä. Mulle ei oo kuitenkaan muutamaan vuoteen enään tarttunut värinpoisto eikä muutkaan värit kunnolla ja oon mennyt tällä ihan perusmustalla viimeiset pari vuotta. Elokuussa alkoi kuitenkin kyllästyttämään ja värjäsin juuren liilalla. Eihän se paljoa näkynyt, kun juurikasvua oli pari-kolme senttiä. Liila-musta liukuväri oli kuitenkin juurtunut jo sen verran mun mieleen, että ajattelin kokeilla värinpoistoa pitkästä aikaa


Värinpoistoksi ostin Garnier Nutrissen Truly Blondin -sarjan Ultimate Platinum Blond värinpoiston, joka lupaa vaalentaa hiuksia 8 astetta. Laitettiin tuota juureen (noin 10-15cm matka juuresta)  ja "harjattiin" sitä kohti latvoja. Tuloksena oli noin sentin verran valkoista, pari senttiä oranssia ja muutaman sentin verran jotain punertavan ja ruskean sävyistä, loput hiuksista pysyivät mustana. Hiuksia ei onneksi lähtenyt ja kuntokaan ei huonontunut. En tiedä onko vika tuotteessa vai siinä, että mulla on todella monta kerrosta mustaa hiuksissa. Veikkaan kyllä jälkimmäistä


Lilan värin heitin päähän seuraavana päivänä ja ihme kyllä se näkyy ihan kivasti, melkein niin kuin toivoinkin. Väriä menee vähän raidoittain hiuksissa ja parhaiten väri näkyy auringossa. Kiva saada pitkästä aikaa tähän lettiin jotain eloa ja väriäkin :) Nyt ajattelin värjätä juurikasvua lilalla aina kun on tarvetta ja pysyä lilamustalla pehkolla niin kauan kuin vain tuntuu hyvältä :)


Mun hiusidea syntyi kun sain kuun alussa testiin Garnierin kaksi vaalennustuotetta, vaalennus suihketta sekä hoitoainetta. Mulle näistä tuskin olisi kuitenkaan ollut hyötyä edes tuossa värinpoisto vaiheessa, joten annoin tuotteet Suskulle testiin. Itse en voi pahemmin näitä kommentoida purkkien miellyttävää ulkonäköä enempää, mutta Suskulla nämä toimivat sen verran hyvin, että sain tytsyn antamaan vähän arvostelua tuotteista :)


Hoitoaineen plussat ja miinukset

+ Riittää pitkään
+ Ihanan pehmeät hiukset käytön jälkeen
+ Vaikutus näkyi ekan käytön jälkeen
+ Hyvä tuoksu

- Joutui pitämään liian kauan päässä

Suihkeen plussat ja miinukset:

+ Riittää pitkään

- Hankala laittaa itse tasaisesti
- Liian voimakas paha haju, joka haisee vielä seuraavassakin suihkussa


* Yhteistyössä Garnierin kanssa
:llä Jasu

sunnuntai 27. syyskuuta 2015

Lilaa karvaa ja punaisia lehtiä

Heipsan ja mukavaa sunnuntaita! Mun viikon viimeinen päivä on mennyt vähän liiankin rennosti - tähän mennessä oon nukkunut pitkään ja vain vaihtanut sänkyä, dataillut sekä kirjoitellut luonnoksia blogiin. Vasta äsken jaksoin pukeutua ja nyt alkaisi ehkä ollut hyvä aika aamupalalle...miten nää sunnuntait aina meneekin näin? :D Eilen kuitenkin sain onneksi tehtyä jotain järkevääkin ja ihan ensimmäisenä oli vuorossa hiusoperaation loppuun vieminen


Perjantaina tein siis värinpoiston, joka ei toiminut tälläkään kertaan. Juuresta lähti vähän väriä, johon laitettiin eilen aamulla sitten lilaväri. Aamupalaa mussuttaessa annoin värin vaikuttaa ja pesun jälkeen väri näytti yllättävän hyvältä. Vähän enemmän olisi saanut lilaa näkyä, mutta parempi tämäkin kuin ei mitään. Hiuksista tulee vielä myöhemmin lisää juttua


Hiusten värjäilyn ja laittautumisen jälkeen lähdettiin viettämään äititytärpäivää Willaan. Mulla ei ollut mitenkään hyvä aamu ja olin vaihteeksi taas aika ärtynyt, ahdistunut ja itkuinen, mutta autoon päästyä fiilis lähti onneksi nousemaan. Pyörittiin kaupoissa, mutta löytöjä ei pahemmin tullut tehtyä. Pari Disneyleffaa kiikutin tyytyväisenä kassalle ja mutsi bongasi mulle ihanan syksyisen neuleen. Kaverille synttärilahjaa etsiessä iski jo pieni joulufiilis, ai että kun tykkään lahjojen metsästyksestä!


Shoppailun jälkeen käytiin jo vakiopaikaksi muodostuneessa Rossossa, jossa juurtuneen tavan mukaan ruuaksi valikoitui kanapastaa. Voisin syödä tuota vaikka joka viikko, nam! 


Kotimatkalla pysähdyttiin kauniin syksyisen sään houkuttelemina haudoille. Kuten jo mainitsinkin, hautausmaalla vallitsee aina ihanan rauhallinen tunnelma. On ihan hiljaista ja koko mieli tyhjenee ajatuksista. Hyvällä säällä hautausmaalla on mukava vain kävellä ja katsella kauniita kukkia ja luontoa, sekä nimiä ja päivämääriä kivissä. Enää haudoilla ei tule surullista oloa niin kuin vielä muutama vuosi sitten. Välillä kuitenkin elämän julmuus iskee päin kasvoja kun näkee haudan, jonka vieressä istuu pehmonalle ja kivessä lukee syntymä- ja kuolinpäivänä se sama päivä. Haikeus tulvii mieleen myös kun vastaan tulee kaatunut hautakivi tai hauta, josta näkee, ettei sillä ole käyty aikoihin


Luonnon kuvaaminen ei ole ennen ollut näin iso juttu mulle. Vasta tänä syksynä oon kunnolla alkanut tajuamaan miten paljon kaunista voi löytää ympäriltään. Oon kuvannut paljon meikkejä ja materiaa, mutta se todellinen kauneus on jossain ihan muualla kuin pakkeloidussa naamassa tai meikkipussin sisällössä. Tykkään sekoittaa erilaisia postauksia ja en halua lokeroida itseäni tai blogiani, mutta pientä muutosta saattaa tänä syksynä näkyä. Enemmän rehellisyyttä ja aitoutta



Ensi viikolla olisi tekemistä luvassa ja viikonloppuna kaivellaan menneitä oikein kunnolla ja heitetään pois asioita, mitkä olisi pitänyt heittää pois aikoja sitten. En tiedä odotanko innolla vai pienellä kauhulla, mutta joskus on pakko ottaa se askel. Askel pois sieltä menneestä, muttei kuitenkaan niin isoa askelta, että olisi liikaa jo tulevassa. Nyt taitaa tosiaan olla sen "aamupalan" aika, koska tää "diippeily" alkaa jo huvittamaan/pelottamaan mua itseänikin :D

Mukavaa alkavaa viikkoa kaikille,
:llä Jasu

lauantai 26. syyskuuta 2015

Terveellistä pikaruokaa

Hellurei! Viime maanantaina muhun iski kauhea kokkailuvimma ja tietenkin myös kamera kulki mukana. Jaksoin jopa leipoa pitkästä aikaa, mutta se resepti saa vielä odottaa. Sen sijaan lauantai-illan pikaiseksi herkuksi ajattelin esitellä mun version hampurilaisesta!


Mä en oo ikinä aiemmin tehnyt hampurilaisia kotona ja nyt kun ruisleipää oli kaapissa ihan liikaa ja risotosta jäi kanaa yli, oli hyvä kokeilla. Näistä tuli lievästi sanottuna erikoisia, mutta juuri sopivia mun makuun :)

Tarvitset:

2 ruisleipää
Broilerin sisäfileetä
Majoneesia/tuorejuustoa
Jäävuorisalaattia
Rucolaa
Vuohenjuustoa
Mansikoita
(punasipulia)

Paista kanat. Voitele leivät. Laita täytteet. Voilá!
 

Tätä tulee varmasti syötyä jatkossakin, nälkä lähti hyvin ja pysyi poissa loppupäivän :) 

Tänään oon ollut koko päivän menossa ja nyt on hyvä hetki rauhoittua muokkailemaan päivän kuvia. Puhuin edellisessä postauksessa, että voisin käydä haudoilla ensi viikolla, mutta eksyinkin sinne jo tänään ihanan ilman takia. Kumpa syksyllä olisi aina tälläinen sää ♥

Mukavaa lauantai-iltaa kaikille,
:llä Jasu

perjantai 25. syyskuuta 2015

Wake me up when September ends

Nyt voi vihdoinkin sanoa, että on syksy. Ulkona tuoksuu syksyltä, lehdet alkavat putoilla maahan ja kesä jättää jäähyväiset ja lupaa palata uudestaan ensi vuonna. Aamulla töihin lähtiessä on kylmä, päivällä auringon paistaessa ilma tuntuu lämpimältä. Illalla kylmyys iskee taas nopeasti, eikä peiton alta haluaisi nousta edes syömään. Kylmyys ei tunnu pelkästään fyysisesti, vaan inhottava tunne on myös hiipinyt mieleen. Ja sen toivoisi voivan selittää vain vuodenajalla ja pimeydellä


Tää viikko on ollut harvinaisen rankka. Oon nukkunut miten sattuu ja heräillyt yöllä joko säikähtämällä tai muuten vain. Paha olo jatkuu edelleen, eikä työterveydestä ole vieläkään soitettu ja oletan, ettei verikokeissa ollut mitään. Erinäiset asiat aiheuttavat ahdistusta ja mieliala menee niin ylös ja alas kuin vain voi. Tämän päiväinen kuvausreissu Myllykoskelle tuli siis enemmän kuin tarpeeseen. Luonto, kaunis sää, hyvän ystävän seura ja kuvaaminen saavat mut aina rauhoittumaan ja pysähtymään hetkeen. Elän liian paljon tulevassa ja murehdin vasta edessä olevia asioita. Oli siis hyvä hetkeksi rauhoittua kameran toiselle puolelle ja käyttää kaikki energia siihen, että sai tilanteen vangittua kuvaan. Tänään oli hyvä päivä



Mun alkuperäiset viikonloppusuunnitelmat siirtyivät, joten nyt olisi luvassa taas aika rauhallinen viikonloppu. Sinänsä odotin jo jotain "menoa ja meininkiä", mutta ehkä nyt on vain hyvä ottaa aikaa itselleen ja koittaa nauttia vapaista. Tarkoitus olisi yrittää nukkua kunnolla, liikkua sekä piipahtaa jossain kaupoilla. Voi kuulostaa oudolta, mutta luonnon lisäksi mua rauhoittaa kaupoissa kiertely. Esimerkiksi Ikeassa pyöriminen, vaikkei edes ostaisi mitään, nostaa mun mielialaa heti. Tänään tehtiin kuvailun jälkeen vielä ruokaa yhdessä ja leivottiin ja nyt illalla tehtiin mutsin kanssa vihdoinkin mulle värinpoisto. Ajattelin odottaa ihan erilliseen hiuspostaukseen saakka, mutta pakko kertoa - mä en tosiaan ole blondi, en edes brunette. Mutta mulla on sentään hiukset vielä päässä :D



Pitäisi ehdottomasti käydä useamminkin kuvailemassa jossain erilaisissa paikoissa, vaikka löytyyhän sitä kuvattavaa omalta pihaltakin. Välillä on kuitenkin kiva tehdä poikkeus ja mennä vartavasten kuvailemaan jonnekin. Samalla muistaa senkin miksi täällä maalla on niin hyvä asua ♥ Ensi viikolla ajattelin käydä haudoilla muistamassa Mummia ja ottaa myös kameran mukaan. Haudoillakin on niin rauhallinen tunne, tuntuu kuin kaikki katoaisi hetkeksi mielestä ja olisi vain se hiljaisuus ja luonto ympärillä

Nyt taidan siirtyä ruokakuvien pariin, mulla olisi nimittäin vihdoinkin ruokapostauksia tulossa :)
Palaillaan, mukavaa viikonloppua kaikille,
:llä Jasu

tiistai 22. syyskuuta 2015

The power of makeup

Heipsan! Tänään mun piti kirjoittaa jostain aivan muusta, mutta työpäivän ja Crisun kanssa juoruilun jälkeen iski hirveä himo meikata kunnolla, vaikken mihinkään olekaan lähdössä. Youtubessa on nyt pyörinyt ns. haaste nimeltään  "The power of makeup". Joskus vuosi sitten taisi olla suomalaistenkin bloggaajien keskuudessa villitys lisäillä kuvia puolikkaasta meikistä. Oon itseasiassa tehnyt tän kerran ennenkin kauheassa kiireessä, mutta niitä kuvia en koskaan uskaltautunut julkaisemaan :D Mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan!


Tuossa mun meikkiarsenaali mitä käytin tähän meikkiin. Normiarkipäivänä, joilloin jaksan meikata, käytän näistä noin puolia ja meikkaamiseen menee noin 15minuuttia. Mulla ei aina tarvitse olla pakkelia naamassa ja esimerkiksi aamuvuoroon en meikkaa, ellen ole menossa johonkin suoraan töistä. Vaikka en meikkiä aina käytäkään, en pidä itseäni kauniina ilman meikkiä. Näytän värittömältä, väsyneeltä ja jotenkin surulliselta. Meikillä näytän "kovemmalta" kuin olen, koska yleensä aina mulla on aika tumma meikki ja paksut rajaukset ovat mun "tavaramerkki". Meikin kanssa mulla on itsevarmempi olo, enkä muutu mitenkään tunnistamattomaksi meikin kanssa


Mulle on juurtunut aika vahvasti oma tyylini meikata ja en kovin usein kokeile mitään uutta. Viininpunaista huulipunaa halusin kokeilla ja oon jo muutaman päivän jälkeen ihan rakastunut ♥ Kirkkaan punainen tai peruspinkki ei mulle oikein sovi, yleensä käytän jotain kimaltavaa nudea. Meikkipohja mulla on mennyt koko ajan vain kevyempää suuntaan, koska haluan ihon hengittävänkin hieman. Jos unohdan pestä illalla meikit, mulla on heti seuraavana päivänä finnit naamassa. Yleensä mulla on kuitenkin ihan hyvä iho, vähän punoittava kylläkin. Nenä mulla on aina jääkylmä ja punainen. Muuten meikkaan omasta mielestäni kivasti, mutta kulmat on mun ongelma. En osaa nyppiä, muotoilla enkä värjätä niitä ja ajattelinkin olla niin turhamainen, että annan ammattilaisen hoitaa sen mun puolesta



Nyt koitan punnita liikkumisen, syömisen sekä sängyssä makoilun väliltä. Vaikeat valinnat :D Taidan kuitenkin mennä tuossa järjestyksessä ja jättää sen mukavimman viimeiseksi ;)

Mukavaa tiistaita kaikille,
:llä Jasu