keskiviikko 31. lokakuuta 2012

Ohi syyskuun, läpi repaleisen lokakuun

En tiedä enää kuka olen. Kuka minun edes pitäisi olla?  

Lokakuu on kokonaisuudessaan mennyt täydellisessä sumussa. Toisinaan nauran, hymyilen aidosti. Sitten vain katoan mieleni pimeyteen;  pimeyteen, jossa mikään ei tunnu miltään. En itke, en naura. Vain hengitän. On vain minä ja ajatukseni.
Tunnen itseni sairaaksi niin fyysisesti kuin henkisestikkin. Olen väsyneempi kuin aikoihin, tarvitsen päiväunet miltei joka päivä. Voisin nukkua kokoajan. Päätäni on särkenyt viikon putkeen.
Olen vainoharhainen. Olen pelokas.
-30.10.12-


Tällä hetkellä minulla on outo olo. En tiedä mitä ajatella. Angstifiilis ja pieni onnellisuudentunne sekoittuvat sulavasti yhteen. Oikeastaan aika rauhallinen olo.

Koulu mulla menee tosi sekavasti nyt, jaksan panostaa joinakin päivinä, joihinkin aineisiin. Keskittyminen on hakosalla, ollut jo kauan. Unohtelen asioita entistä herkemmin. Ja olen niin väsynyt.

Tosi sekava postaus, mutta kuvaa hyvin sitä  kuinka sekavasti ajattelen nyt. Päähän tulee vain katkonaisia ajatuksia, päällimmäisenä mielessä on nyt pehmeä sänky ja pienet "päiväunet".
Joten, mukavaa huomenna alkavaa marraskuuta,
:llä Jasu

ps. kävin maanantaina hyvinkäällä tsekkaamassa Willan uuden osan, ja tykkään :) en tosin löytänyt mitään, mutta tosi paljon huippu kauppoja, oikeastaan kaikki mitä tarvitseekin!

maanantai 15. lokakuuta 2012

On jo myöhä, mua väsyttää

Ensimmäistä kertaa pitkiin aikoihin mulla on sellainen olo, etten tiedä enää mistään mitään. En tiedä mitä tehdä, miten tehdä, milloin tehdä. Ensimmäistä kertaa tänä vuonna mulla on totaalinen luovuttajafiilis.
 Viime viikko meni lähinnä sumussa, nyt elämän tosiasiat alkaa taas muistua mieleen ja ahdistus senkuin kasvaa. Ja pelkään enemmäin kuin koko tänä vuonna, olen vainoharhaisempi kuin aikoihin. Pelkään pitkästä aikaa, että palan loppuun; palan loppuun lukion suhteen, koko elämän suhteen. En jaksa puhua kenellekkään; kirjoitan, itken, mietin. 
Itsetuntoni on kesän jälkeen tipahtanut pohjamutiin. En haluaisi kuulostaa itsesääliseltä, mutta tunnen itseni hemmetin läskiksi, rumaksi, huonoksi, tarpeettomaksi. Lähinnä vainoharhaisuuteni ja minulle sanottujen asioiden takia.
Olen myös huolissani lähimmäisistäni. Miten he jaksavat?


Viimepäivät olen etsinyt vanhoja kuvia, muistellut menneitä. Kaikki reissuja, juhlia, hyviä hetkiä. Sitä kuinka hieno ihminen L oli, kuinka hyvä vaimo, äiti, isoäiti sekä ystävä hän oli.

Viimeistään nyt olen rakastunut tähän biisiin♥
"Isällä" tarkoitan Ukkia

"Isä, mulla pullopostia ois,
voitko hakea mut täältä pois?
On jo myöhä, mua väsyttää.
Ja ooh, Isä, laita valot karttapalloon.
Yksin olen niin alaston.
Voitko tulla ja mulle tien näyttää?"


Saatiin tänään myös niitä kokeita. Kaikenkaikkiaan oon tyytyväinen, kolme ysiä todistukseen, yksi uusinta, valitettavasti pääsin hissasta läpi (mielummin olisin saanut nelosen ja uusinut, vitonen kasin vieressä ei oikein näytä hyvältä) Tällä hetkellä en kylläkään jaksa pahemmin koulujuttuja kotona tehdä.


Eipä tän enempää tänään, kolme päivää vielä ennen lomaa. Tarkoitus on siis lähteä taas tampereelle, mutta siitä lisää myöhemmin.
Nyt nukkumaan, öitä
 ♥:llä angstilapsenne Jasu

sunnuntai 14. lokakuuta 2012

Shoppailuterapiaa

Voisiko parempaa keinoa huolien unohtamiseen ollakkaan kuin shoppailu? Perjantaina paineltiin koulun loppumisen jälkeen siis Stadiin; kierreltiin kauppoja, naurettiin, syötiin ja hetkeksi tosiaan pystyin siirtämään murheet syrjään.



 Strawberry champagne kuorintavoide - Gina Tricot 3.95€
The body shop'in Coconut Shower Cream - Stockmann beauty 4.90€
XZ Hiusnaamio - Anttila n. 4€

Lumenen Blueberry curl mascara - Stockmann beauty 9.90€
Lumenen Blueberry Eyebrow pencil - Stockmann beauty n.6€

"Jakku" - Only 24.95€

Neule - Gina tricot 24.95€

Lauantai meni Salossa tekemättä mitään, ja tänään käväistiin mutsin kanssa Jumbossa sekä mökillä moikkaamassa isotätsyjä. Ahdistus hiipi taas mieleen ja nyt olo on taas todella voimaton. 
Kohta voisi yrittää rentoutua saunassa, tehdä kasvo- ja hiusnaamiot sekä nukkua pitkät yöunet.


Huomenna kokeidenpalautus ja syyslomaan enää neljä päivää. Aika vaan kuluu ihan liian nopeaa vauhtia, ei tässä pysy enää mukana.. no mutta kuitenkin,
hyvää alkavaa viikkoa kaikille,
:llä Jasu

tiistai 9. lokakuuta 2012

Surun täyteiset syyspäivät

Sain vihdoinkin aikaiseksi ladata lauantaina otetut kuvat koneelle ja ajattelin hieman postailla tän hetkisistä fiiliksistä sekä tän viikon suunnitelmista.

Lauantai-illasta mulla ei pahemmin ole muistikuvia. Itkumaraton ja "filosofista" keskustelua murun kanssa. Sunnuntaina lähinnä vain vaeltelin ympäri taloa ja fiilis oli ihan "sumunen". Epäuskonen ja masentunut. Yritin lukea ussan käsitekokeeseen ja keskittyä johonkin, hieman huonoin tuloksin. Eilinen oli ehkä yksi tämän vuoden ahdistavimmista päivistä ja paska fiilis jatkuu tänäänkin. Keskittyminen kaikkeen on ihan ties mitä ja tällä hetkellä tuntuu, että oon tulossa myös kipeäksi. Lauantaista lähtien mulla on ollut todella kylmä sekä oksettavaolo.

Kirppislöydöt♥ Yhteensä 7€

 Palleroooo<3

Loppuviikon ajan yritän tsempata ja nousta täältä kuopasta - yritän jatkaa elämää ja ymmärtää mitä on tapahtunut.. Perjantaina Stadiin hieman shoppailemaan sekä syömään ja viikonlopuksi Saloon. 


 Pidemmittä puheitta,
 hyvää alkanutta viikkoa,
:llä Jasu

sunnuntai 7. lokakuuta 2012

Hyvää matkaa♥

Maanantaina kirjoitin enkun ainetta kuoleman jälkeisestä elämästä.
 Nyt jos koskaan toivon, ettei kuolema ole lopullista, että kaikki vielä jatkuu jossain.

Eilen aamulla äitini ilmoitti, että L on todella huonossa kunnossa. En sisäistänyt asiaa, niinkuin en vieläkään. Tuskin kuolemaa, syöpää tai kärsimystä voi koskaan tajuta kunnolla. 

Kuuden aikoihin ilmoitus, ettei Leenaa enää ole.
----
 Mä en yhtään tiedä mitä kirjoittaa, pää tuntuu niin tyhjältä. En vain ymmärrä. 
Isotädistäni jäi vain hyviä muistoja. Oikeastaan kukaan muu meidän suvusta ei ole/ollut niin hyväsydäminen ja kiltti ihminen. Leena välitti kaikista, hänellä ei ollut koskaan pahaa sanottavaa kenestäkään. Hän oli yksi kolmesta rakkaimmasta isotädistäni, yksi hienoimmista ihmisistä ketä koskaan olen tuntenut.



Voimia kaikille, koko meidän suvulle. 
Kiitos kaikesta ja hyvää matkaa, rakas "höpsö"♥ 
  
Ps. Palaan blogin pariin kunnolla heti kun siltä tuntuu. Postattavaa riittää, tällä hetkellä en vain pysty ajattelemaan mitään muuta kuin tätä.